sunnuntaina, lokakuuta 21, 2007

Urho Kekkosesta radiossa

Urho Kekkosen hahmon tunteminen kuuluu Suomessa historialliseen yleissivistykseen. Hän oli Suomen presidenttinä vuodesta 1956-1981 [vaikka linkattu Wikipedia-artikkeli hänelle suo olemattoman ylimääräisen vuoden tässä tehtävässä], mutta luettiin poliittisesti merkittävien henkilöiden joukkoon jo parikymmentä vuotta ennen sitä.

Tänään Radio Suomessa on kuunneltavissa YLE:n teemailta, joka on otsikoitu Kysykää Urho Kekkosesta!

"Mitä olet aina halunnut tietää Urho Kekkosen poliittisesta elämästä? Sankari, konna, valtiomies, agentti, näkijä, takinkääntäjä...???", hehkuttaa mainos kysymysmerkeillä. Jukka Kuosmanen on tuonut studioon on kolme poliittisen historian miestohtoria Mikko Majander, Kimmo Rentola ja Timo Soikkanen, joiden repertuaari kyllä riittää vastaamaan katsojien kinkkisempiinkin kysymyksiin. Helsingin yliopiston poliittisessa historiassa pitkään aiemmin työskennellyt Mikko Majander kirjoittaa paraikaa SDP:n historiaa, Kimmo Rentola on Turun poliittisen historian professori ja kansainvälisesti tunnettu kylmän sodan tutkija. Timo Soikkanen tunnetaan parhaiten ehkä ulkoministeriön historiastaan ja hänkin on toiminut professorina Turun poliittisessa historiassa.

Kannattaa varmaankin avata radio illan alussa: Kysymyksiä, vastauksia ja keskustelua UKK:n politiikan kaikista puolista sunnuntaina 21.10. alkaen kello 18.06 tai 18.07 riippuen siitä, mitä mainospuffin riviä uskoo.

tiistaina, syyskuuta 18, 2007

Kirjallinen näkemys Yhdysvaltoihin

Lukuohjelma, jonka avulla voi tutustua Yhdysvaltoihin. Ehdottakaa täydennyksiä.

Agee, James: A Death in the Family
Kertomus menestyksestä ja sydämen särkymisestä nuoren isän kuoleman jälkeen.

Anderson, Sherwood: Winesburg, Ohio
Keskilännen pikkukaupungin elämästä kertova novellikokoelma.

Baldwin, James: Go Tell It On the Mountain
Puolielämäkerrallinen romaani 14-vuotiaan mutan pojan uskonnollisesta kääntymyksestä.

Bellamy, Edward: Looking Backward: 2000-1887
Vuonna 1887 kiroitettu tarina nuoresta miehestä joka matkustaa ajassa utooppiseen vuoteen 2000, missä taloudellinen turvallisuus ja terve moraaliympäristö ovat vähentäneet rikollisuutta,

Bellow, Saul: Seize the Day
Poika heittelehtii vihan ja rakkauden tunteissa arvotonta isäänsä kohtaan.

Bradbury, Ray: Fahrenheit 451
Kun lukeminen on rikos ja palomiehet polttavat kirjoja tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Cather, Willa: My Antonia
Maahanmuuttajat yrittävät sopeutua Nebraskan preerioilla.

Chopin, Kate: The Awakening
Kertomus neworleansilaisesta naisesta, joka hylkää miehensä ja lapsensa etsiäkseen rakkautta ja itseymmärtämystä.

Clark, Walter Van Tilburg: The Ox-Bow Incident
Ryhmä kansalaisia huomaa, että karjatilalliset ovat murhanneet yhden heistä. He perustavat laittoman toimintaryhmän, etsivät murhaajat ja lynkkaavat syylliset.

Cormier, Robert: The Chocolate War
Jerry haastaa koulun valtarakenteet kieltäytymällä myymästä suklaata varojenkerääjälle.

Crane, Stephen: The Red Badge of Courage
Henry Flaming liittyy Yhdysvaltojen sisällissodassa rmeijaan romanttisten taistelukäsitystensä vuoksi, mutta joutuu kohtaamaan uuden maailman taistelussa.

Dorris, Michael: A Yellow Raft in Blue Water
Amerikkalaisen alkuperäisväestön naiset etsivät identiteettiään ja rakkautta kolmen sukupolven ajan.

Ellison, Ralph: Invisible Man
Musta mies etsii itseään niin yksilönä kuin myös rotunsa ja yhteiskuntansa jäsenenä.

Faulkner, William: As I Lay Dying
Bundrenin perhe ottaa haltuunsa Addien, vaimon ja äidin, ruumiin julman koomiselle matkalle.

Fitzgerald, F. Scott: The Great Gatsby
Nuori mies korruptoi itsensä ja amerikkalaisen unelman saavuttaakseen uudelleen menetetyn rakkauden.

Gaines, Ernest: The Autobiography of Miss Jane Pittman
Sadan vuoden elämänsä aikana neiti Jane Pittman kokee kaiken orjuudesta kansalaisoikeustaisteluun.

Hawthorne, Nathaniel: The Scarlet Letter
Kevytkenkäinen puritaanivaimo yrittää pitää aviottoman lapsen isän identiteetin salassa.

Heller, Joseph: Catch-22
Rehevä komedia Italiaan sijoitetuista amerikkalaisista toisen maailmansodan pommittajista, jotka yrittävät vältellä vaarallisia pommituslentoja.

Hemingway, Ernest: A Farewell to Arms
Ensimmäisen maailmansodan aikana amerikkalainen luutnantti karkaa häntä hoitavan naisen luo.

Hurston, Zora Neale: Their Eyes Were Watching God
Janie kokeilee monia rooleja etsissään todellista minäänsä.

Kesey, Ken: One Flew Over the Cuckoo's Nest
Romaani valtataistelusta ylihoitajan ja potilaan välillä mielisairaalassa.

Lee, Harper: To Kill a Mockingbird
Lakimies Atticus Finch puolustaa afroamerikkalaista valkoisen naisen raiskauksesta syytettyä miestä pienessä kaupungissa Alabamassa, mikä osoittautuu kohtalokkaaksi hänelle ja hänen lapsilleen.

Lewis, Sinclair: Main Street
Nuori tohtorin vaimo yrittää poistaa sen rumuuden, tylsyyden ja tietämättömyyden, mikä on aina läsnä Minnesotassa Gopher Prairiessa.

London, Jack: Call of the Wild
Buck on uskollinen lemmikki kunnes julmat miehet tekevät hänestä raatajan etsiessään kultaa Klondikesta.

McCullers, Carson: The Member of the Wedding
Nuori tyttö Etelästä on päättänyt olla kolmas pyörä häämatkalla vaikka kaikki hänen ystävänsä ja perhe yrittävät neuvoa toisin.

Melville, Herman: Moby-Dick
Moniulotteinen romaani hullun merikapteenin missiosta pyydystää Valkoinen valas.

Morrison, Toni: Sula
Kahden naisen elämänikäinen ystävyys vaarantuu, kun toinen saa toisen aviomiehen hylkäämään vaimonsa.

O'Connor, Flannery: A Good Man is Hard to Find
Yhteiskunnallinen tietoisuus, groteski ja tarve uskoon luonnehtivat kertomuksia nykyhetken Etelässä.

Parks, Gordon: The Learning Tree
Tarina mustasta perheestä pienessä Kansasin kaupungissa 1920-luvulla.

Plath, Sylvia: The Bell Jar
Sydäntäsärkevä kertomus lahjakkaan nuoren naisen vajoamisesta hulluuteen.

Potok, Chaim: The Chosen
Kahden juutalaispojan - toinen hasadi, toinen ortodoksi - ystävystyvät baseballkentällä eikä erilaiset taustat ja uskomukset saa heitä erilleen.

Salinger, J.D.: The Catcher in the Rye
Koulupudokas hylkää "väärän kuvan", jonka hän uskoo kaikkien muiden omaksuneen häntä kohtaan.

Sinclair, Upton: The Jungle
Chicagon teurastamoiden kauhistuttavat olosuhteet paljastava romaani 1900-luvun alusta.

Steinbeck, John: The Grapes of Wrath
Vuokraviljelijöiden epätoivoinen pako Oklahomasta Suuren Laman aikana.

Stowe, Harriet Beecher: Uncle Tom's Cabin
Kansakuntaa vavisuttanut klassinen tarina orjajärjestelmästä.

Twain, Mark: The Adventures of Huckleberry Finn
Huck matkustaa karanneen orjan Jimin kanssa alas Mississippiä etsiäkseen vapautta.

Vonnegut, Kurt: Slaughterhouse-Five
New Yorkin osavaltiosta kooisin oleva Billy Pilmgrim sukkuloi toisen maailmansodan lopun Dresdenin ja Tralfamadoren planeetan ylellisen eläintarhan välillä.

Walker, Alice: The Color Purple
Nuori nainen ajattelee itseään omaisuutena ennen kuin toinen nainen opettaa hänet arvostamaan itseään.

Wells, H.G.: The Time Machine
Tieteentekijä keksii koneen, joka voi viedä hänet tulevaisuuteen.

Welty, Eudora: Thirteen Stories
Kokoelma novelleja syvän Etelän ihmisistä ja heidän elämästään.

Wolfe, Thomas: Look Homeward, Angel
Romaani kuvaa nuoren Eugenen tuloa mieheksi ja hänen intohimoaan kokea elämässä uusia asioita.

Wright, Richard: Native Son
Chicagon slummeista kotoisin oleva Bigger Thomas kapinoi vihamielistä yhteiskuntaa vastaan tekemällä kaksi murhaa.

Lähde: Arrowheadin kirjastot. Suomennos Sediksen. Osa kirjoista on myös suomennettu.

tiistaina, syyskuuta 04, 2007

British Library tarjoaa tänään

British Libraryn sivusto Turning the Pages on uusiutunut ja sen on samalla saanut uuden nimen Turning the Pages 2.0™. Nyt pohjalla on Microsoftin Vista käyttöjärjestelmä, mutta se toimii myös Windows XP:llä, johon on asennettu .net3 framework.

Sivusto käyttää Adoben sivuilta ladattavissa olevaa Shockwaven plug-in lisuketta, jonka avulla sivun vaihtaminen vaikuttaa aivan tavallisen kirjan sivujen kääntämiseltä. Popupit pitää tällöin sallia omalla tietokoneella.

Tarjolla on tänään (4.9.07) seuraavaa aineistoa:

LISBON HEBREW BIBLE: Survivor of 15th-century Jewish culture

BAYBARS' MAGNIFICENT QUR'AN: Epitome of sumptuous Arabic calligraphy

BIBLE FROM ETHIOPIA: Commissioned by Emperor Iyasu in around 1700

MASTERPIECE OF THE RENAISSANCE: Beautiful images from the Sforza Hours

JANE AUSTEN'S EARLY WORK: The History of England in her own hand

FIRST ATLAS OF EUROPE: Compiled by Mercator in the 1570s

OUTSTANDING 15TH-CENTURY CHURCH BOOK: The wonderful, and weighty, Sherborne Missal

CLASSIC OF BOTANICAL ILLUSTRATION: Elizabeth Blackwell's remarkable Herbal

BLAKE'S NOTEBOOK: Sketches and poems, including 'The Tyger'

PINNACLE OF ANGLO-SAXON ART: The priceless Lindisfarne Gospels

THE OLDEST PRINTED 'BOOK': View the Diamond Sutra, printed in China in 868

GLIMPSES OF MEDIEVAL LIFE: Selections from the famous Luttrell Psalter

FLEMISH MASTERS IN MINIATURE: The superb so-called 'Golf Book'

GLORIOUS HEBREW PRAYER BOOK: The lavishly illustrated Golden Haggadah

A LANDMARK IN MEDICAL HISTORY: Vesalius's stunning 16th century anatomy

SKETCHES BY LEONARDO: See the genius's personal notebook

THE ORIGINAL ALICE: Written and illustrated by Lewis Carroll

MOZART'S MUSICAL DIARY: With 75 audio excerpts

Virolaiset torjutut muistot

Imbi Pajun ohjaama Torjutud mälestused esitetään Suomen elokuva-arkistossa Helsingissä 23.10.2007

Suomenkielinen nimi: Torjutut muistot. Valmistusmaat ja -vuosi: Suomi, Viro 2005. Tuotantoyhtiö: FantasiaFilmi Oy, Allfilm OÜ. Tuottaja: Nina Koljonen. Pille Rünk (yhteistuottaja Allfilmistä). Ohjaus ja käsikirjoitus: Imbi Paju. Kuvaus: Marita Hällfors. Musiikki: Mart-Mätis Lill. Leikkaus: Riitta Poikselkä. Ääni: Ivo Felt. Pääesiintyjät: Aine ja Vaike Paju. Helsingin ensiesitys: 8.1.2006 Bio Rex, erikoisesitys – televisio: 19.12.2006 YLE TV2 – 60 min

Torjuttujen muistojen ohjaaja ja käsikirjoittaja Imbi Pajun äiti ja tämän kaksoissisar kuuluivat niihin virolaisiin, jotka neuvostomiehityksien aikana (1940-1941 ja 1945-1991) joutuivat kymmenien tuhansien kohtalotovereittensa kanssa pidätetyksi ja karkotetuksi syytettyinä kommunismin vastaisesta toiminnasta.

18-vuotiaana vuonna 1948 kehdeksaksi vuodeksi pakkotöihin passitetut vaikenivat kokemuksistaan pitkäksi ajaksi.

Imbi Paju (s. 1959) mielestä liian pitkäksi aikaa: sama pelko pitää yhä kourissaan monia virolaisia.

Pajun kirjoittama saman niminen teos (Like 2006) lähtee kirjailijan mukaan halusta ymmärtää, millaisia kokemuksia hänen äitinsä on kantanut mukanaan ja elänyt unissaan puoli vuosisataa.

Päästäkseen lähemmäksi äitinsä kokemusta hän haastatteli neuvostomiehityksen ja terrorin julmuudet kokeneita ihmisiä ja aihetta tutkineita henkilöitä. Keskeiseksi kysymykseksi tässä "yhden naisen totuuskomissiossa" nousivat: Mitä oikeastaan tapahtui ja miksi? Miksi Gulagin vankileirillä tapettiin miljoonia hyviä ja lahjakkaita ihmisiä? Miten uhreista tulee syyllisiä?"

Paju päätyy siihen, että terrori tuottamien painajaismaisten muistojen torjuminen on ainoa selviytymiskeino. Pajun äidin sisar sanoi ensimmäisissä haastatteluissa mieluummin kuolevansa kuin kertovansa tarinansa.

Kumpikaan sisar ei vieläkään tiedä, miksi juuri heidät julistettiin rosvoiksi ja miksi juuri heidän kotinsa joutui silmälläpidon alaiseksi. Kohtelun väkivaltaisuus ja sattumanvaraisuus tuo mukanaan yllättävän psykologisen tekijän: uhrin yksilötasolla kokeman häpeän.

Torjutut muistot nostaa yksittäisten perheiden tragedian merkityksen. Toistuessaan ne voivat kasvaa kansalliseksi tragediaksi. Vaikka Viro on itsenäinen, kansallinen trauma kannattelee aiemmin syntynyttä pelon ilmapiiriä, Paju sanoo. Menneisyys halutaan unohtaa, siitä ei haluta puhua, mutta silti sen vaikutukset näkyvät yksittäisten perheiden elämässä ja siten koko yhteiskunnassa.

Parantuminen näistä traumoista on kuitenkin mahdollista vain avautumisen kautta, Paju vakuuttaa. Hän tekee yhtä aikaa surutyötä ja historiantutkimusta.

Elokuvan ohjannut Imbi Paju on tunnetuimpia virolaisiin tiedotusvälineisiin kirjoittavista journalisteista. Suomessa hän on työskennellyt kirjeenvaihtajana sekä Päevalehtin että Postimeesin palveluksessa. Paju tunnetaan yhteiskunnallisesti arkojen teemojen esille tuojana sekä Viron että Suomen lehdissä. Pajun tunnetuimmat televisioohjaukset ovat: Helsinki - Euroopan kulttuuripääkaupunki (2000), Sangasten linna ja kreivi Berg (1999) ja Rajakülan kansa - elokuva vanhauskoisista (1998).

Suomen Kuvalehden toimittajan Risto Lindstedtin haastattelussa (28.5.2007) Paju kertoo seuraavaa:

"Imbi kirjoitti itselleen ymmärrystä, ja se muuttui ristiretkeksi pahuutta vastaan, tai ehkä paremminkin, ristiretkeksi muistin ja historian dialogin puolesta, kollektiivisen muistamisen puolesta. 'Jos se muisti katoaa, silloin häviää tulevien sukupolvien mahdollisuus vastuunalaisuuteen. Kuinka suurta pahuus on sitten ollutkaan, olen kuitenkin voinut syntyä. Se tarkoittaa vastuunottamista.'
Tähän Paju uskoo ja siihen, ettei kansallinen identiteetti voi missään perustua moraaliselle sokeudelle. 'Yritys jäsentää maailmaa ei ole jonkun puolelle asettumista, paitsi ihmisyyden. Pitää herkistyä, jotta voi ymmärtää ja puhua ilman vihaa.
Kuinka paljon historiasta pitää puhua, kuinka paljon on riittävästi? Muisti on sosiaalihistorian objekti: tutkitaan sitä mitä ei enää ole mutta mikä vaikuttaa edelleen.'
Historia on sitä, mitä aika tekee meissä."

– Jari Sedergren 23.10. 2007

maanantaina, syyskuuta 03, 2007

Sota-arkisto avautuu

Arkistoissa työskenteleminen on eri paikoissa erilaista. Keskeinen ero on luetteloissa. Jos käytössä on hyvin järjestetty luettelo, voi yksittäinen tutkijakin onnistua tekemään järjestelmällistä työtä ja saada aikaan jotakin yllättävääkin. Yllättävät asiat ovat järjestelmällisenkin arkistotyön suola historioitsijalle.
Voisi esimerkiksi olettaa, että Saksassa asiat olisivat hyvin. Järjestelmällinen kansa ja meininki. Millään muulla kielellä "järjestys olla pitää" ei kuulosta niin iskevältä.

Mutta mitä vielä. Arkistojen annit ovat varsin epämääräisiä. Penkoessani aikanaan Ufa-yhtymän arkistoja huomasin, että ne oli mapitettu satunnaisessa järjestyksessä.
Ollaksesi varma, että saat olennaisen, sinun piti käydä läpi kaikki. Siihen menee muutama vuosi. Vuoden 1925 paperia seurasi jotakin 1960-luvulta. Pidä siinä sitten asiat järjestyksessä itse.

Suomessa samanlainen tunne oli joskus vajaa neljännevuosisata sitten sota-arkistossa. Sait mitä sait, ja kaikki henkilökunnan avustamana. Luettelot olivat lukkojen takana. Aina joskus tuli tunne, että henkilökunta ei kertonut kaikkea. Niin kuin ei kertonutkaan.

Eivät ole enää lukkojen takana. Tästä päivästä lähtien sota-arkiston luetteloita voi selata netissä. Jopa nettisivut ovat erinomaisen selkeät. Hatun nosto.
Linjanmuutos liittyy epäilemättä siihen, että sota-arkisto liitetään arkistolaitokseen ensi vuoden alusta. Puolustusministeriö ja opetusministeriö allekirjoittivat 13. maaliskuuta 2007 aiesopimuksen Sota-arkiston liittämisestä arkistolaitokseen 1.1.2008. Puolustusvoimat ja Kansallisarkisto osallistuivat suunnitteluun.

Päätöksen päiväys on symbolisesti kiintoisa. Talvisota loppui 13. maaliskuuta 1940.
Asiaa koskevan virastokielisen tiedotteen mukaan: "Toimintojen yhdistäminen on osa puolustusvoimien tukitoimintojen uudelleen järjestämistä tilaaja-tuottajamallin pohjalta. Arkistolaitos on opetusministeriön hallinnonalaan kuuluva laitos, joka koostuu Kansallisarkistosta ja seitsemästä piirihallintoviranomaisena toimivasta maakunta-arkistosta. Arkistolaitoksen tehtävänä on ohjata valtion viranomaisten arkistotointa, huolehtia sen kehittämiseen liittyvästä tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä säilyttää valtion virastojen pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Kansallisarkisto sijaitsee Helsingissä ja maakunta-arkistot Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Turussa sekä Vaasassa."