On mielenkiintoista seurata Pohjoismaiden hahmottumista karttakuviksi vuosisatojen mittaan, puhumattakaan siitä, millaisia asioita vanhemmat kartat kertovat tekijöidensä ja kunkin aikakauden maailmankäsityksistä. Kun tieteellisestä tarkkuudesta jouduttiin tinkimään, avuksi otettiin mielikuvitus, mielen kuvat. Ketkä olivat meitä, ketkä toisia? Miten vieraus ja tuntemattomuus esitettiin kartoissa?
Carta Marinan - josta kuvassa on pieni osa - yläreunassa lukee CARTA MARINA ET DESCRIPTIO SEPTENTRIONALUM TERRARUM AC MIRABILIUM RERUM IN EIS CONTENTARUM DILIGENTISSIME ELABORATA ANNO DNI 1539 VENECIIS LIBERALITATE Rmi D. IERONIMI QVIRINI: PATRIARCHATE VENETIATIAE, eli Merikartta ja kuvaus pohjoisista maista ja niissä olevista ihmeellisistä asioista erittäin huolellisesti tehty Herran vuonna 1539 Venetsiassa kunnioitettavimman herra Hieronimo Quirinon, Venetsian patriarkan anteliaalla avulla.Näyttelystä tarttui mukaan komean kokoinen kopio Olaus Magnuksen Carta marinasta selityksineen. Ruotsalaisen oppineen ja katolisen kirkonmiehen suururakka valmistui Venetsiassa vuonna 1539 ollen ensimmäinen - ja pitkään ainoa - seikkaperäinen kartta Pohjoismaiden alueesta. Carta marinalla oli sekä maantieteellinen että poliittinen tehtävä. Pohjoisia alueita kuvaavan karttansa avulla Olaus Magnus halusi paitsi korjata Klaudios Ptolemaioksen kuvausten puutteellisuuksia, myös esittää kotimaansa mahdollisimman edullisessa valossa. Lisäksi uskonpuhdistusta paennut Magnus pääsi karttansa avulla havainnollistamaan katolisen kirkon edustajille, millaiset alueet oli pohjoisessa menetetty luterilaisuudelle.
Olaus Magnuksen käsialaa on myös kuuluisa Pohjoisten kansojen historia (Historia de gentibus septentrionabilus) vuodelta 1555.
Kirjallinen selitys tekee Carta marinan tarkastelusta erityisen herkullista. Karttaan on sijoitettu kirjaimia, joiden kohdalta tekstistä löytyy kyseisen ilmiön kuvaus. Esimerkiksi "N tarkoittaa kuinka orava matkustaa lastulla veden yli pitäen häntäänsä purjeena", O on "kammottava Pistus tai Phisfeder-nimisten, Phistr, merihirviöiden laji. Se puhaltaa päästään vettä laivoihin ja upottaa niitä".
Nykyisen Suomen kohdalta löytyy muun muassa kirjain K, jonka kohdalla "on huomattava, miten saukko totutetaan noutamaan kaloja kokille keittiöön. Mutta kun se ahneutensa takia ottaa useimmat kalat verkoista, ei sitä enää paljon käytetä". Samassa yhteydessä todetaan - yllättävää kyllä - että "Suomessa on mahtavan paljon väkeä, koska heidän naisensa ovat yleensä hedelmällisiä".
Alkuperäisen selityksen on saksan kielestä kääntänyt Pertti Koistinen, joka on myös laatinut tekstille johdannon yhdessä Leena Miekkavaaran kanssa.
-Pagisija
