"Juhlapäivinä maisterit kokoontuvat juhlimaan yhdessä kirkkoon, jossa koululaiset väittelevät. Yhdet kiistelevät demonstratiivisen retoriikan sääntöjen mukaan, toiset logiikan. Niinpä ensimmäiset pyörittelevät entymeemoja (retorisia argumentteja) ja toiset soveltavat mieluummin täydellisiä syllogismeja.
Eräät väittelevät toisten keskustelijoiden kanssa vain näyttääkseen, toiset sen sijaan sen totuuden tähden, jolla on täydellisyyden armo. Joukossa on sofistisia teeskentelijöitä, jotka tuomitsevat sanojensa tulvalla autuaat ja vääristelevät heidän väitteitään.
Jotkut puhujat asettelevat sanansa soveliaasti suostutellakseen toisia retorisilla puheillaan kiirehtien palvelemaan neuvojen antamisen taitoa eivätkä he jätä kertomatta yhtään sattumusta.
Eri koulujen pojat kerääntyvät yhteen esittämään runosäkeitä mitellen keskenään joko kieliopin periaatteista, menneiden aikamuotojen tai supiinien säännöistä. On toisia, jotka käyttävät rytmisiä ja metrisiä epigrammeja triviaaleihin pisteliäisyyksiin solvaten juhlien suomalla vapaudella kavalilla nimillä kumppaneitaan. He viskelevät herjauksia ja piloja käsitellen uskaliaasti Sokrateen kumppanien ja maan mahtavien paheita. Tai he kalvavat terävin hampain Theoninusta röyhkeillä dityrambeilla. Heillä on runsain mitoin nauruun alttiita kuulijoita, joiden nenän tärinöitä he lisäävät aiheuttamallaan röhönaurulla."
Willelmus Filius Stephani (William Fitzstephen), Vita Sancti Thomae Cantuarensis archiepiscopi et martyris (prologi, s. 4-5.)
[Vaikuttiko tutulta? Tämä on julkaistu 20.12.2004 Sedis Blogissa]
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Tutulta vaikuttaa :-)
Mainostauko: lisää ko. kaupunkikuvauksesta voi lukea artikkelistani "Sydänkeskiajan Lontoo: Jerusalem vai Babylon?" teoksessa Kaupunkikuvia ajassa, toim. Joutsivuo & Kekäläinen (SKS 2005), 163-170.
Terve mieheen! Minä ihmettelenkin mistä kirjasta sen repäisin: mutta olihan tuo ilmestynyt jo joulukuussa 2004? Kun tuo painovuosi on 2005? Vai onko tuo jostain vanhemmasta teoksesta. Kun en ollut (joulukuussa) viitettä laittanut muuhun kuin alkuperäiseen, enkä nyt sitä enää muista.
Joo, eipä ole mun käännökseni tuo siteeraamasi. Eli et ole voinut sitä mistään oikovedoksista tai käsikirjoitusversiostakaan napata :-)
Mutta en muista aikaisemmin ko. tekstiä suomenkielisenä versiona nähneeni. Mistä lienee peräisin.
Lähetä kommentti