keskiviikkona, helmikuuta 08, 2006

Keskiajan rajankäynnistä

Jokainen muistaa koulun karttojen paksut, punaiset viivat, joilla oli merkitty maiden väliset rajat. Helppoa ja selkeää, eikö?

Raja on kuitenkin käsitteenä paljon monitahoisempi ja mielenkiintoisempi kuin pelkkä viiva - silloinkin, jos jätetään symboliset rajat käsittelemättä ja keskitytään maantieteellisiin ja poliittisiin rajoihin (rajankäyntiä olisi toki senkin pohtiminen, missä kulkee noiden erilaisten rajojen keskinäinen raja, vai kulkeeko missään).

Keskiajalla ei rajoja piirretty karttoihin samaan tapaan kuin nykyään. Raja vedettiin lähinnä asumiskelpoisen ja asumiskelvottoman, tutun ja tuntemattoman välille. Poliittiset valtapiirit olivat varhaiskeskiajalla vielä varsin hämäriä. Kärjistetysti vallanpidossa oli kyse paikallisista joukkioista, jotka väkivalloin ryöstelivät lähiseutuaan ja kilpailivat toisia ryhmittymiä vastaan. Kun valtaa käyttävien ryhmien asemat vähitellen vakiintuivat, alettiin puhua valtakunnista (joita ei pidä kuitenkaan sekoittaa kansallisvaltioon, paljon myöhemmän ajan tuotokseen) sekä verotuksesta. Valtakunnan raja kulki siellä, minne keskusvallan vaikutus kulloinkin ulottui. Ennen pysyvien rajaseututukikohtien rakentamista edunvalvonta vaati vallanpitäjältä ja tämän edustajilta ahkeraa partiointia ja matkustelua. Rajaseutujen hallinta oli usein epämääräistä, ja niiden epäonnisimpia asukkaita ”verotettiin” useammaltakin taholta.

Varhaiskeskiajan lopulla mukaan vallankäyttöön alkoi tulla kristillinen ideologia, joka esitti vallanpitäjän – ruhtinaan tai kuninkaan – aseman Jumalan tahtona, osana pyhää kosmologiaa. Kirkko ja keskusvalta ryhtyivät pelaamaan samaan pussiin molempien eduksi. Verohallinnon vakiintumisen myötä myös maanomistuskysymykset nousivat osaksi rajaproblematiikkaa.

Tyypillinen kartta Pähkinäsaaren rauhan rajasta on lainattu täältä.

Historiantunnilta useimmat muistavat paitsi kartat, myös ainakin yhden vuosiluvun. Pähkinäsaaren rauhan raja vuodelta 1323 on piirretty lukuisten suomalaissukupolvien kollektiiviseen muistiin ensimmäisenä tunnettuna ”idän ja lännen” – Ruotsin ja Novgorodin - välillä solmittuna, kirjallisesti vahvistettuna rajana, Suomen ensimmäisenä itärajana. Lähes myyttiset mitat saava kansallinen merkitys kyseiselle rajalle on kuitenkin luotu anakronistisesti vasta myöhemmin. 1300-luvun lähteet esittävät rauhan solmimisen samaan tapaan kuin muutkin vastaavat sopimukset kauppa- ja nautinta-alueista.

Muiden keskiaikaa koskevien kysymysten tavoin Pähkinäsaaren rauhan rajan todellista merkitystä ja sijaintia on vaikeaa tutkia, koska lähteitä on vähän ja suuri osa niistäkin on taustaltaan ja motiiveiltaan epämääräisiä. Sopimuksessa tosin lueteltiin rajan merkkejä maastossa, mutta niissäkin on paljon tulkinnan varaa (oma kysymyksensä on toki koko keskiaikainen rajan käsite ja se, miten eri osapuolet sen ymmärsivät). Käytännössä Pähkinäsaaren rajalinjan merkitys ja jyrkkyys lienee kuitenkin ollut myöhempää mainettaan paljon vähäisempi. Sittemmin keskusvaltojen vahvistuessa 1400-luvulta eteenpäin rajoja määriteltiin ja vahvistettiin uusin sopimuksin.

Kuvaavaa niin Karjalan seutua halkoneissa rajoissa kuin monissa muissakin keskusvaltojen vetämissä rajalinjoissa on se, että paikallistasolla niiden merkitys ei ollut läheskään sama kuin nykyään. Jos rajojen olemassaoloa edes tiedostettiin, niiden yli kuljettiin metsästys- ja kaupparetkillä entiseen tapaan. Kriisiaikoina tavattiin solmia paikallisyhteisöjen kesken rajarauhoja, jotka turvasivat kauppasuhteiden ja muun hyödyllisen kanssakäymisen jatkumisen rajan yli myös levottomina aikoina. Näihin sopimuksiin saattoi kuulua esimerkiksi "vastapuolen" varoittaminen lähestyvistä sotajoukoista.

Lisätietoa keskiajan rajakysymyksistä löytyy vaikkapa seuraavista:

- Jukka Korpela: Viipurin linnaläänin synty. Viipurin läänin historia II. Karjalan kirjapaino, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2004.

- Marko Lamberg ja Susanna Niiranen (toim.): Keskiajan rajoilla. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä 2002.

- Rajarauhoja tutkii Jukka Kokkosen johtama hanke Karjalan tutkimuslaitoksella.

- Pagisija

3 kommenttia:

Pseudo-intellectual lunatic kirjoitti...

great blog

nieminensundell kirjoitti...

Erittäin mielenkiintoinen kirjoitus. Sukuni on Pähkinäsaaren rajan maisemista Kannakselta, ja olen esivanhempien elämää kuvitellessani miettinyt rajan merkitystä. Kahakointia on ainakin ollut (1600-luvun alussa joitain kyliä tuhottiin kokonaan), ja Tiurinlinnan läheisyys saattoi tiivistää tunnelmia...

3d cad software kirjoitti...

no se mita?